TERVETULOA Tarinatorille. Tältä torilta löytyy tarinaa joka lähtöön ja vähän muutakin, sieltä sun täältä ja laidasta laitaan, miten kukin haluaa. Tarinat on mitään sanomattomia ja jonnii joutavia, mutta kuitenkin kiinnostavia tosi tarinoita elämästä. Tarinat ovat erillisiä, sieltä täältä matkan varrelta poimittuja, eivätkä ole missään aika järjestyksessä.
HUOM!
Ennen kuin (jos/kun) aloitatte lukea tarinoitani, niin halua kertoa hieman tunteistani ja taustoistani. Tunnen joskus selittämätöntä syyllisyyttä siitä, että olen olemassa, koen oloni onnettomaksi. Kärsin vihan, yksinäisyyden, pettämisen ja hylkäämisen tunteista.
Olen eläkkeellä, joten on ollut aikaa kelata ja miettiä elettyä elämää. Olen miettinyt miksi minusta tuli tällainen kuin olen, miksi elin elämäni niin kuin elin.
Viisaammat ovat sanoneet, että kaikki juontaa lapsuuteen, sieltä elämä alkaa, siellä on ne juuret mistä ihminen kasvaa. Nyt joku voi ajatella, no niin, nyt se alkaa syytää vanhempiaan kaikesta. Tällainen henkilö varmaan ajattelee, että syytän vanhempiani myös syntymästäni, mikä syytöksenä olisi tietenkin totta, mutta en syytä, vaan paremminkin kiitän, kaikesta huolimatta.
Minulla oli hyvä koti, ja uskon, että ulkopuolisin silmin näytimme normaalilta perheeltä, sitä me olimmekin. Vanhempani huolehtivat fyysisestä terveydestä, ruoasta, vaatetuksesta, riittävästä levosta ja unesta eikä rahasta ollut puutetta. Mutta se mitä ei ollut, oli tunteet, tunteettomuus vallitsi kodin ilmapiirissä, etenkin minun ja äitini vuorovaikutuksessa. Isäni jätän tämän tarinan ulkopuolelle, koska häneltä sain ne eväät millä olen pärjännyt, mutta äitini?
Kaikki vanhemmat rakastavat lapsiaan, ainakin jollakin tasolla. Niin myös äitini, näin uskon, mutta hän ei kyennyt näyttämään sitä lapselleen, ei ainakaan minulle, meitä oli viisilasta. Tämä hänen kyvyttömyys, voi olla perittyä, ei geeneissä vaan opittua omasta lapsuudesta. Hän ei osannut tai ei halunnut käsitellä/näyttää tunteitaan millään tavalla. Uskon että tästä syystä minulla on sama kyvyttömyys. Minun kotona ei halailtu, ei vietetty synttäreitä, ei mitenkään näytetty tunteita. Tapahtui mitä vain, niin oltiin kuin ei olisi tapahtunut mitään. Äitini toimi aina oman tahtonsa mukaan, hän ei ajatellut toisen tunteita, vaikka kyse saattoi olla toisen henkilökohtaisista asioista. Äidistäni kertoo myös tämä jotakin, hänelle vain raha merkitsi jotain, ei mikään muu. Jos sinulla oli rahaa ja omaisuutta, niin sait olla vaikka murhaaja niin olit kuitenkin hänelle se hyvä ihminen. Jos taasen oli opiskellut ja fiksuhenkilö, mutta varaton duunari, niin et merkinnyt hänelle mitään, olit yhteiskunnan pohjasakkaa. Juttelin kerran siskoni pojan kanssa, hän on opiskellut ja fiksukaveri, mutta soittaa metallia, eli on kitaristi metalli bändeissä. Hänellä on pitkätukka ja parta. Niin hän ihmetteli, mikä tuota mummoa vaivaa, kun se vain suutaan mutruttelee ja kulmiaan rypistelee kun hänelle yrittää jutella, vastasin pojalle, sinulla on liian vähän rahaa, ahaa, tuota epäilinkin, vastasi poika.
Minua on syytetty tunteettomuudesta. Kerron yhden esimerkin, joka on jäänyt erityisesti mieleeni. Kävelin avioerokäräjiltä (avioliitto n:o 2) vaimoni "siis x" kanssa läheiselle ja meidän yhteiselle työpaikallemme, mukanamme oli nainen joka todisti käräjillä, että olin tehnyt huorin, hän oli siis se toinen osapuoli siinä tekosessa. Jutustelimme siinä kävellessä niitä näitä, sitten vaimoni (X) sanoi minulle, sinä käytät naisia hyväksesi, sen yhden ”asian” takia, eikä muuta, kiitos ja näkemiin. Vilkaisin vaimoani (x) ja mukana ollutta naista, enkä virkkanut mitään. Joten vaimoni (x) totesi mukana olleelle naiselle, "tuollainen se on, joko se ei tajua mitään tai se on tunteeton, tunteitta sillä ei ainakaan ole, suuntaa eikä toiseen". Silloin en sitä sen enempää miettinyt, mutta nyt tuokin asia on palannut ajatuksiin. Toinen tapaus on tällainen, kerran sanoin tyttärelleni etten mene äitini hautajaisiin, kun hän kuolee (nyt 93v), johon tyttäreni vastasi, olet kuin äitisi. Joten uskon että kaikki minun elämäni juonteet johtaa sinne lapsuuteen, tunteettomuus ja tavallaan juurettomuus, ulkopuolisuus ”sinulta ei ole kysytty mitään”. Siitä olen varma, että tunteet minulla on, mutta en osaa niitä käyttää enkä näyttää! Usein lapseni ja lapsenlapseni tulevat lähelleni, että halaisin heitä, koska ovat tottuneet sellaiseen, että heitä halataan tavatessa, mutta minä en! Rohkeammat lapset sitten ”oma toimisesti” halaavat minua, mikä tuntuu hyvältä. Kotona sitten ”ruoskin” itseäni, mikä saatanan kivipatsas olenkaan, en osannut taaskaan vastata halukseen. Täytyy tunnustaa, että kyyneleet ovat hyvin herkässä, kun mietin näitä asioita, mutta kyynelet vain silloin, kun kukaan ei näe. Että tältä pohjalta olen lähtenyt reissulleni, ja nyt siitä reissusta kirjoittelen. Hyviä lukuhetkiä.
HUOM!
Ennen kuin (jos/kun) aloitatte lukea tarinoitani, niin halua kertoa hieman tunteistani ja taustoistani. Tunnen joskus selittämätöntä syyllisyyttä siitä, että olen olemassa, koen oloni onnettomaksi. Kärsin vihan, yksinäisyyden, pettämisen ja hylkäämisen tunteista.
Olen eläkkeellä, joten on ollut aikaa kelata ja miettiä elettyä elämää. Olen miettinyt miksi minusta tuli tällainen kuin olen, miksi elin elämäni niin kuin elin.
Viisaammat ovat sanoneet, että kaikki juontaa lapsuuteen, sieltä elämä alkaa, siellä on ne juuret mistä ihminen kasvaa. Nyt joku voi ajatella, no niin, nyt se alkaa syytää vanhempiaan kaikesta. Tällainen henkilö varmaan ajattelee, että syytän vanhempiani myös syntymästäni, mikä syytöksenä olisi tietenkin totta, mutta en syytä, vaan paremminkin kiitän, kaikesta huolimatta.
Minulla oli hyvä koti, ja uskon, että ulkopuolisin silmin näytimme normaalilta perheeltä, sitä me olimmekin. Vanhempani huolehtivat fyysisestä terveydestä, ruoasta, vaatetuksesta, riittävästä levosta ja unesta eikä rahasta ollut puutetta. Mutta se mitä ei ollut, oli tunteet, tunteettomuus vallitsi kodin ilmapiirissä, etenkin minun ja äitini vuorovaikutuksessa. Isäni jätän tämän tarinan ulkopuolelle, koska häneltä sain ne eväät millä olen pärjännyt, mutta äitini?
Kaikki vanhemmat rakastavat lapsiaan, ainakin jollakin tasolla. Niin myös äitini, näin uskon, mutta hän ei kyennyt näyttämään sitä lapselleen, ei ainakaan minulle, meitä oli viisilasta. Tämä hänen kyvyttömyys, voi olla perittyä, ei geeneissä vaan opittua omasta lapsuudesta. Hän ei osannut tai ei halunnut käsitellä/näyttää tunteitaan millään tavalla. Uskon että tästä syystä minulla on sama kyvyttömyys. Minun kotona ei halailtu, ei vietetty synttäreitä, ei mitenkään näytetty tunteita. Tapahtui mitä vain, niin oltiin kuin ei olisi tapahtunut mitään. Äitini toimi aina oman tahtonsa mukaan, hän ei ajatellut toisen tunteita, vaikka kyse saattoi olla toisen henkilökohtaisista asioista. Äidistäni kertoo myös tämä jotakin, hänelle vain raha merkitsi jotain, ei mikään muu. Jos sinulla oli rahaa ja omaisuutta, niin sait olla vaikka murhaaja niin olit kuitenkin hänelle se hyvä ihminen. Jos taasen oli opiskellut ja fiksuhenkilö, mutta varaton duunari, niin et merkinnyt hänelle mitään, olit yhteiskunnan pohjasakkaa. Juttelin kerran siskoni pojan kanssa, hän on opiskellut ja fiksukaveri, mutta soittaa metallia, eli on kitaristi metalli bändeissä. Hänellä on pitkätukka ja parta. Niin hän ihmetteli, mikä tuota mummoa vaivaa, kun se vain suutaan mutruttelee ja kulmiaan rypistelee kun hänelle yrittää jutella, vastasin pojalle, sinulla on liian vähän rahaa, ahaa, tuota epäilinkin, vastasi poika.
Minua on syytetty tunteettomuudesta. Kerron yhden esimerkin, joka on jäänyt erityisesti mieleeni. Kävelin avioerokäräjiltä (avioliitto n:o 2) vaimoni "siis x" kanssa läheiselle ja meidän yhteiselle työpaikallemme, mukanamme oli nainen joka todisti käräjillä, että olin tehnyt huorin, hän oli siis se toinen osapuoli siinä tekosessa. Jutustelimme siinä kävellessä niitä näitä, sitten vaimoni (X) sanoi minulle, sinä käytät naisia hyväksesi, sen yhden ”asian” takia, eikä muuta, kiitos ja näkemiin. Vilkaisin vaimoani (x) ja mukana ollutta naista, enkä virkkanut mitään. Joten vaimoni (x) totesi mukana olleelle naiselle, "tuollainen se on, joko se ei tajua mitään tai se on tunteeton, tunteitta sillä ei ainakaan ole, suuntaa eikä toiseen". Silloin en sitä sen enempää miettinyt, mutta nyt tuokin asia on palannut ajatuksiin. Toinen tapaus on tällainen, kerran sanoin tyttärelleni etten mene äitini hautajaisiin, kun hän kuolee (nyt 93v), johon tyttäreni vastasi, olet kuin äitisi. Joten uskon että kaikki minun elämäni juonteet johtaa sinne lapsuuteen, tunteettomuus ja tavallaan juurettomuus, ulkopuolisuus ”sinulta ei ole kysytty mitään”. Siitä olen varma, että tunteet minulla on, mutta en osaa niitä käyttää enkä näyttää! Usein lapseni ja lapsenlapseni tulevat lähelleni, että halaisin heitä, koska ovat tottuneet sellaiseen, että heitä halataan tavatessa, mutta minä en! Rohkeammat lapset sitten ”oma toimisesti” halaavat minua, mikä tuntuu hyvältä. Kotona sitten ”ruoskin” itseäni, mikä saatanan kivipatsas olenkaan, en osannut taaskaan vastata halukseen. Täytyy tunnustaa, että kyyneleet ovat hyvin herkässä, kun mietin näitä asioita, mutta kyynelet vain silloin, kun kukaan ei näe. Että tältä pohjalta olen lähtenyt reissulleni, ja nyt siitä reissusta kirjoittelen. Hyviä lukuhetkiä.
Klikkaa alla olevan valikon otsikkoa (punainen) tai mene navigoinnin kautta haluamallesi sivulle.
* 50-LUVULLA MAALLA. Tarinaa kulkureista ja muista metsien ja parakkien asukkaista. * 60-LUVULLA KOULUSSA. Tarinaa koulunkäynnistä ja koululaisista. * 70-LUVUN TEINIT. Tarinaa nuorisosta. * MUUSIKOT JA MUSIIKKI. Tarinaa muusikkopiireistä. * ARMEIJA. Vähän erilailla * AVIOLIITOT. Täyttä p...aa. * TYÖ. Tarinaa työelämän ympäriltä. * VAPAA AIKA. Kaikenlaista. * URHEILU. Nyrkkeily * TANSSIT ja TANSSIMINEN. Ajatuksia ja kokemuksia. * SITÄ SUN TÄTÄ. Sieltä sun täältä, mutta enimmäkseen julkkiksia. * SEKSI. Seksiä. * TYTTÖ TIENPIENTAREELTA. Tosi tarina rakkaudesta * KUVIA. Maalauksia ja julisteita. Katsele ja lataa * MUSIIKKIA. Kitaralla soiteltua, kuuntele ja lataa. * KARAOKE. Taustoja ja sanoituksia lataa. * HOROSKOOPPI. Vuosi horoskooppi. * AVARUUS. * MIETTEITÄ. * AIVOPÄHKINÄ. * IDEOITA. Kaikenlaista "suunniteltu, kehitelty, ideoitu"? * AJATON. Ajatuksia päivän polttavista asioista Kunkin otsikon alla voi olla useampiakin tarinoita tai tehtäviä kyseiseen aiheeseen liittyvää. |
https://tarinatori.weebly.com/